Kestävin vaate on se, joka sinulta jo löytyy. Ja muita ajatuksia Slow Fashionista.

Kestävä kuluttaminen on ollut paljon tapetilla viime vuosina. Kestävästä / hitaasta muodista on tullut trendikästä. Mutta mitä näillä termeillä tarkoitetaan? Ja miten omilla kulutusvalinnoilla voi olla edistämässä Slow Fashionia lompakon paksuudesta riippumatta?

Slow Fashion eli hidas muoti

Slow Fashion –termin on luonut tutkija Kate Fletcher vuonna 2007. Termin tarkoitus on selittää ilmiötä, joka on muodostunut pikamuodin (Fast Fashion) rinnalle. Pikamuodissa tuotteet ovat halpoja, ja niiden kierto tehtaasta kuluttajalle ja lopulta jätteeksi on todella nopea. 

Hidas muoti on vastareaktio epäekologiselle pikamuodille.

Hitaalla muodilla pyritään edistämään kestävää kehitystä.

Hitaalla muodilla tarkoitetaan myös tuotetta, joka kestää aikaa ja käyttöä.

Meidän kuluttajien tekemillä valinnoilla on suuri merkitys vaatteiden elinkaaren pidentämisessä. Voimme osallistua pikamuodin "vastaiskuun" esimerkiksi alla listatuilla keinoilla.

Miten edistän Slow Fashionia (riippumatta lompakkoni paksuudesta)?

1. Tee vaatehankintoja harkiten.

Ajattele vaatetta investointina. Kysy itseltäsi, tarvitseeko sinun ostaa vaatetta ollenkaan, vai olisiko esimerkiksi omassa vaatekaapissasi jo jokin vastaavanlainen, samaan käyttötarkoitukseen sopiva vaate.

Yksi hyvä vinkki on myös, että asetat itsellesi säännön nukkua aina yön yli ennen ostopäätöstä. Kun et reagoi ärsykkeeseen heti, shoppailuhimo saattaa laantua. Tai sitten huomaat, että todella tarvitset kyseisen vaatteen, jolloin sen hankinta on perusteltua.

Jos tarvitset vaatetta vain yhdelle käyttökerralle, voisitko vuokrata sen (esim. juhlavaatteet) tai löytyisikö joltakin ystävältäsi sopivankokoinen ja tyyliisi sopiva asu, jota hän lainaisi sinulle mielellään? Katso tarkkaan myös kohdat 4,5 ja 6, joista löytyy vaihtoehtoja ostamiselle.

2. Pidä huolta vaatteistasi.

Jos vaatteeseen tulee tahra, pese se mahdollisimman pian kyseiselle materiaalille sopivalla tahranpoistometodilla ja oikeassa pesulämpötilassa. Tähän löytyy paljon ekologisia vinkkejä esimerkiksi Pyykkimuiaksi itseään tituleeraavan Vastuullisuusvaikuttaja Outi Les Pyyn sivuilta.

Jos vaatteeseen tulee reikä, mieti ensin, tuleeko sinulla paikattua se itse. Jos tiedostat, ettei aikaa, osaamista tai viitseliäisyyttä löydy tarpeeksi, kiikuta vaate ompelijalle. Googlaa esimerkiksi korjausompelimo + asuinpaikkakuntasi, niin löydät lähimmät osaajat.

Sama periaate pätee kenkiin. Hieman kuluneemmistakin nahkasaapikkaista saa kuin uudet, kun käyttää ne suutarilla korkolappujen vaihdossa ja lankkauksessa.

3. Omista sopiva, hallittavissa oleva määrä vaatteita.

Edellisestä kohdasta päästään aasinsillalla kohtaan 3.

Useilla suomalaisilla on vaatteita niin paljon, etteivät vaatekaapin ovet edes mene kunnolla kiinni (mm. Elfan tutkimukset). Jos vaatteita on liikaa, saattaa olemassa olevista vaatteista huolehtiminen tuntua vähemmän tärkeältä.

Jos liian suuri vaatemäärä on ongelmasi ydin, pääsee ongelmavyyhtiä avaamaan niinkin yksinkertaisella neuvolla kuin vaatemäärän karsimisella. Tässä voi olla apua esimerkiksi konmari-metodista. 

Sanomattakin on selvää, että vaatekaapin poistot on poistettava vastuullisesti; kierrättämällä, myymällä hyväkuntoiset kirpputoreilla tai lahjoittamalla hyväntekeväisyyteen jne. Ei roskikseen dumppaamalla.

 4. Hanki vain ahkeraan käyttöön tulevia lempivaatteita.

Käytä hieman aikaa pohtiaksesi, millaisia omat lempivaatteesi ovat. Siis ne, jotka nappaat kaapista aina silloin kun olet menossa tärkeään tapaamiseen (oli se sitten työpalaveri tai vaikkapa treffit uuden ihastuksen kanssa). Tai millaiset vaatteet tuovat sinulle turvaa jännittävissä tilanteissa (esimerkiksi uuden työn aloitus tai vaikkapa muutto ja sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen)? Mitä yhteistä näillä vaatteilla on? Miellyttävätkö sinua jotkin tietyt värit, materiaalit, tai tyyli? Tyylejä ovat esimerkiksi klassinen, sporttinen, romanttinen, smart casual jne, ja kuoseista/väreistä voit tunnistaa itsesi esimerkiksi sanoista graafinen mustavalkoinen, hempeän pastellisävyinen tai räväkän värikäs. 

Kun tiedät, mistä pidät ja millaiset vaatteet tulevat oikeasti käyttöön, osaat paremmin hankkia vain lempivaatteita, etkä ole kohta palaamassa kohtaan 3 - turhien, kaapin perukoille unohtuneiden vaatteiden karsimiseen.

5. Käytä vaatelainaamoja.

Muut kuin ehdottomat lempivaatteet voit tarvittaessa vaikkapa lainata. Vaatelainaamot ovat yleistyneet mukavasti etenkin kaupunkien keskustoissa.

Vaatelainaamo on kuin kirjasto (tai vaikka Netflix), johon hankit jäsenyyden ja maksat määrittelemäsi vaihtosyklin mukaisen jäsenmaksun. Usein voit myös lainata yksittäisiä vaatteita kertaluonteisesti tiettyihin tilaisuuksiin ilman kuukausimaksullista jäsenyyttä. Vaatelainaamon toimintaperiaatteisiin voit tutustua esimerkiksi Kaupunkilaisten yhteisen vaatekaapin, Vaatepuun nettisivuilla.

6. Sovi Cloth Swapeja ystävien kanssa.

Voit myös perustaa vaatteidenvaihtorinkejä ystäviesi tai muiden läheistesi kanssa. Mikä parasta - tähän ei tarvita yhtään rahaa. Parhaiten tähän tarkoitukseen soveltuvat ystävä- tai muut porukat, joissa on useampia samaa kokoluokkaa olevia naisia (tai miehiä!), joilla ihannetilanteessa on samansuuntainen tyyli ja/tai värimaailma. 

Korona-aika estää kokoontumiset, mutta mitäpä jos päättäisitte kuvata puhelimilla itsellenne tarpeettomiksi käyneitä vaatteita ja jakaisitte kuvia esimerkiksi whatsapp-ryhmässä tai facebook-sivulla, jossa muut voisivat ehdottaa vaihtoja omiin vaatteisiinsa? Vaatepusseja voi vaihtaa vaikkapa lenkkipolulla tai täysin kontaktittomasti oven taakse jättämällä. Lyöt kaksi kärpästä yhdellä iskulla; pääset eroon turhista kaapin perukoille unohtuneista vaatteista ja saat itsellesi piristystä pukeutumiseen ilman rahanmenoa tai ympäristön kuormittamista. 

7. Jos sinun on hankittava vaate, pyri löytämään se Second Hand -liikkeestä tai vastuulliselta kotimaiselta brandilta. 

Tämä on ehkä se tutuin kohta slow fashion -trendissä. Mutta muista, että vielä käytettynä ostamista ja vastuullisilta yrityksiltä ostamistakin tärkeämpää on ylipäätään kuluttamisen vähentäminen. Eli kaikki edellä mainitut kohdat. Ympäristön kannalta ei ole kovin hyvä asia, jos jatkuvasti ostamme vaatteita, käytämme niitä kerran tai pari ja kiikutamme sitten kirpputorille.

Käytettynä ostetuissa vaatteissa on se hyvä puoli, että näkee miten vaate on kestänyt käytössä ja pesussa. Kun tutkit ennen ostopäätöstä paitsi vaatteen yleiskunnon, myös ompeleiden laadun ja saumat, sekä materiaalin ja pesuohjeet, ei pitäisi tulla yllätyksiä käytössä.

Second Hand -liikkeet ovat kehittyneet 2000-luvulla huimasti ja monet tarjoavat nykyisin ihania elämyksiä shoppailun lomaan, vaikkapa smoothieiden, raakakakkujen ja kahvikupposen kera. Helsingistä löytyvät esimerkiksi Relove ja Flea, Turusta Maanantaimarket, Tampereelta Helga-Neiti Second Hand Shop...listaa voisi jatkaa loputtomasti - googlaamalla löydät lisää. Muista myös second hand -shoppailussa ostaa vain vaatteita, jotka päätyvät käyttöön, vaikka hinta olisi kuinka edullinen.

Jos et löydä etsimääsi vaatetta käytettynä, voisitko ostaa sen vastuulliselta suomalaiselta brändiltä? Kapselipukeutujia saattaa kiinnostaa esimerkiksi kapselivaatemallistoja Suomessa suunnitteleva ja ompeleva a la Louko, jonka tuotteet on suunniteltu sopimaan yhteen ilman sesonkien rajoja.

Kun hankit laadukkaan Suomessa valmistetun vaatteen, voit ajatella käyttötuntihintaa. Halpamuoti on usein käyttötuntihinnaltaan kaikkein kalleinta. Jos esimerkiksi ostat suuresta ketjuliikkeestä 9,95 € maksavan paidan, johon ensimmäisessä pesussa ilmestyy nukkaa ja saumat kiertyvät, et ehkä halua käyttää paitaa toiste (tai ainakin tunnet se päälläsi olosi epämukavaksi ja alennat sen "koti-/mökkipaidaksi"). Jos taas ostat laadukkaamman paidan esimerkiksi 50 eurolla ja se päätyy päällesi yli viisi kertaa, on hinta per käyttökerta jo edullisempi, ja lisäksi sinulla on vaatekaapissasi luottovaate, joka päälläsi tunnet olosi kotoisaksi ja itsevarmaksi. Aika yksinkertaista matematiikkaa.

8. Siivoa vaatekaappisi.

Eikä siinä vielä kaikki! (aivan kuten TV:n ostoskanavalla ainakin vielä joskus 2000-luvun alussa todettiin.) Ennen kuin ryntäät kevätvaateostoksille (nettiin tai ihan fyysiseen vaatekauppaan), hengitä hetki syvään ja tee yksi asia: Avaa vaatekaappisi ja katsele sitä kriittisin silmin. Jos se on sotkussa ja suinkin jaksat, siivoa sotku. Saatat yllättyä, mitä aarteita kaappisi jo sisältääkin.

9. Shop Your Closet - tartu haasteeseen.

Jos vaatekaappisi ei ole sotkussa (ehkä olet jo tehnyt kohdan 8 tai olet muuten vain siisti), voit hakea vaihtelua pukeutumiseen erilaisista pukeutumishaasteista.

Kapselipukeutujien käyttämä termi oman vaatekaapin helmien bongailuun ja uusien asukokonaisuuksien muodostamiseen olemassa olevista vaatteista on Shop Your Closet. Tähän löytyy myös erilaisia haasteita, kun googlaat Shop Your Closet Challenge tai kurkkaat tämän blogipostauksen. Myös Caps Lookin blogissa esitellyt Dominohaaste ja 10x10 ovat tällaisia. 

 10. Näytä hyvää esimerkkiä.

Kuten tämän pitkäksi venähtäneen blogitekstin alussa luki, meidän jokaisen kuluttajan tekemillä valinnoilla on merkitystä vaatteiden elinkaaren pidentämisessä. Erityisen suuri merkitys tekemilläsi valinnoilla ja välittämälläsi viestillä on, jos olet jokin seuraavista:

- äiti tai isä, eli näytät päivittäisillä valinnoillasi kuluttamisen mallia myös tuleville sukupolville
- nuori aikuinen, joka etsii omaa paikkaansa ja tapaansa kuluttaa ja näin viestii arvoistaan muillekin nuorille (kuluttaja-identiteetti muotoutuu varhain, pitkälti ympäristön havainnoinnin ja mallioppimisen kautta)
- some-vaikuttaja, jolla on paljon seuraajia
- olet työssä tai asemassa, jossa sinulla on näköalapaikka ja vaikutusmahdollisuuksia muotiin ja kestävämpään kuluttamiseen

Lopuksi: Kestävin vaate on se, joka sinulta jo löytyy kaapistasi (ja päätyy yhä uudelleen päälle). Se jos mikä on trendikästä Slow Fashionia!

Tämän blogitekstin inspiraationa oli mainio Ratkaisujen Tarpeessa -podcast, jossa keskustelivat Aalto-yliopiston kestävän muodin professori Kirsi Niinimäki sekä europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen. Podcastin löydät täältä (Jakso 4, "Halvan tuotteen hinnan maksaa tehdastyöläinen tai ympäristö”)