Tavallinen päivä syksyllä 2013. Tein osa-aikatöitä ja olin lähdössä työkeikalle iltapäivästä. Mitään työvaatteita ei ollut, vaan työt tehtiin omissa vaatteissani. Aloitin valmistautumisen työkeikalle tavalliseen tapaani kaksi tuntia ennen lähtöäni. Vajaa puoli tuntia kului meikkaamiseen ja yli tunti vaatteiden valitsemiseen. Kaivoin vaatteitani kaapista ja sovitin erilaisia yhdistelmiä. Totesin itselleni: ”liian pieni”, ”liian suuri”, ”väärä väri”, ”ei sovi yhteen muiden vaatteiden kanssa”, ”ei tunnu mukavalta”, ”liian kesäinen”, ”liian ryppyinen”, ”liian hieno”, ”liian arkinen”.
Vaatekaappia penkoessani en voinut olla ajattelematta kuka nämä vaatteet on tänne kaappiin hankkinut? Tuntui, ettei vaatekaappini vastannut persoonaani - saati elämäntilannettani. Lopulta puoli kaappia oli tyhjennetty sängylle ja päälle oli valikoitunut samat farkut ja neuletakki kuin edelliselläkin viikolla. Bussiin oli tietenkin jo kiire!
Kotiin tullessani survoin vaatteeni sängyltä takaisin kaappiin. Sama juttu joka kerta. Onneksi välipäivinä sai olla ihan vaan college-asussa. Ei tarvinnut miettiä, mitä pukisi päällensä. Se tuntui ihanan helpolta.
Tammikuussa 2014 aloitin opinnot toisella paikkakunnalla ja kerran tai kaksi kuussa matkasin 4-5 päiväksi luentoviikolle. Kun yhden työpäivän vaatteiden valitsemiseen kului toista tuntia, niin viikon matkatavaroiden pakkaaminen ei ollut ainakaan nopeampaa. Pyörittelin ja sovittelin vaatteita, kunnes parin tunnin jälkeen olin löytänyt viideksi päiväksi sopivat asut. Helpotukseni oli suuri.
Opiskelupaikkakunnallani nautin siitä, että valmistautuminen oli aamuisin helppoa, kun viikon vaatteet oli katsottuina valmiiksi. Mietin, että tekisin samaa kotonakin, mutta ajatus siitä, että käyttäisin jokaisena sunnuntaina kaksi tuntia vaatteiden sovittamiseen ei houkuttanut.
Halusin epätoivoisesti tehdä pakkaamisesta helpompaa. Eräänä päivänä keväällä selailin Pinterestiä etsien vinkkejä kevyeen matkaamiseen (”travelling light”). Löysin muiden suunnittelemia valmiita matkapuvustoja. Noita esimerkkipuvustoja yhdisti sanapari ”capsule wardrobe”. (Silloin ajattelin sen tarkoittavan jonkinlaista lentomatkapuvustoa – sopi tarkoitukseeni.) Pieni määrä helposti yhdisteltävissä olevia vaatteita, joista saa koottua useita erinäköisiä asuja. Kuinka nerokasta!
Valitsin esimerkkikuvan, jossa oli samantyylisiä vaatteita kuin itse omistin ja sovelsin sitä pakatessani seuraavalle luentoviikolleni. Kurssikaverini sanoi minun näyttävän ”poliitikon vaimolta”. Oho, vau! En ollut tottunut saamaan kehuja tyylistäni.
Tästä kokemuksesta innostuneena päätin perehtyä asiaan tarkemmin. Löysin Courtney Carverin ja Project 333:n, joka on vuonna 2010 herättänyt kapseliajattelun uudelleen henkiin sitten 1980-luvun. Courtney oli elänyt 33:lla vaatteella ja asusteella kolmen kuukauden jaksoissa vuodesta 2010 lähtien. Kuulosti juuri sopivan hullulta, joten halusin heti kokeilla. Valitsin vajaat kolmekymmentä vaatetta plus pari takkia, kengät ja asusteet, sulloin loput vaatteet Ikean kasseihin parvelle ja aloitin kokeilun ensimmäisen oikean kevätkapselin kanssa.
Jo ensimmäisillä viikoilla huomasin, että arki helpottui merkittävästi. Ei tarvinnut enää vetää college-asua päälle, vaan löysin väljästi järjestellystä kaapistani helposti yhteensopivat housut ja paidan – yhtä helposti kuin sen college-asun! Kun kaapissa ei ollut enää mitään liian pientä/isoa/epämukavaa/säähän sopimatonta, lyheni töihin valmistautumiseen kuluva aikakin alle puoleen entisestä.
Pakkaaminen luentoviikoille hoitui kädenkäänteessä ja ilman sotkua; senkus heitin matkalaukkuun vajaan puolet kapselistani! Sain todeta, että tässä asiassa vähemmän todellakin on enemmän.
Kesän saapuessa päivitin innoissani vaatekaappini. Siirsin talvi- ja kevätvaatteet syrjään ja nostin kaappiin kaikki ihanat kesähepenet. Ajattelin, että riittää, jos kaapissa on vain kesävaatteita. Luulin, että se olisi tarpeeksi kapselipuvuston mahtavien vaikutusten saamiseksi. En laskenut vaatteiden määrää. Luuloni osoittautui vääräksi. Kuljin koko kesän parissa hameessa ja parissa topissa. En ollut miettinyt vaatteiden yhdisteltävyyttä enkä niiden soveltuvuutta elämäntilanteeseeni. Keskityin vain siihen, että ne olivat kesävaatteita. Kaikki vuosien aikana haalitut mekot, caprit, pussihousut ja paidat eivät todellakaan vastanneet tämän päivän tyyliäni!
Syksyllä 2014 palasin kiltisti takaisin kapseliin. Mikä helpotus! Arki ja aamut vaatekaapin kanssa olivat juuri niin helppoja kuin olin muistanut. Säädin vaatteiden määrää itselleni sopivaksi. En enää laskenut vaatteita ja asusteita yhtä tarkkaan kuin Project 333:ssa. Aloin kokeilla erilaisia kapseleita ja erilaisia tapoja koostaa kapseli. Yrityksen ja erehdyksen kautta syntyi oma kapselipukeutumisen metodi. Perehdyin aiheeseen huolellisesti ja mietin, miksei kukaan jaa tietoa kapselipukeutumisesta suomeksi. Olin niin innoissani, että aloin jakaa ajatuksiani läheisilleni. Palaute oli myönteistä.
Aikaa kului yli vuosi, ennen kuin pääsin kontaktiin muiden suomalaisten kapselipukeutujien kanssa. Facebookin Konmari-ryhmässä tutustuin Saaraan, Jasmiin ja Kirsiin ja päätimme perustaa oman ryhmän suomalaisille kapselipukeutujille. Tammikuussa 2016 syntyi Capsule wardrobe Finland, joka nykyisin tunnetaan nimellä Caps Look -kapselipukeutujien yhteisö. Heti alkuun kävimme keskustelun siitä, miksi kutsuisimme Capsule Wardrobea suomeksi. Kapselivaatekaappi oli käytetty, muttei kovin kuvaava nimitys. ”Kausipuvusto” oli myös ehdolla, mutta halusimme sisällyttää sanan ”kapseli”. Lopulta syntyi ”kapselipuvusto”, tutummin ”kapseli”, josta sai kivasti väännettyä sanat ”kevätkapseli”, ”kesäkapseli”, ”syyskapseli” ja ”talvikapseli”.
Helmikuussa 2016 perustin Caps Lookin, Suomen ensimmäisen kapselipukeutumiseen ja vaatekaappien järjestämiseen keskittyvän blogin. Ehdin julkaista vain muutaman blogipostauksen, kun sain jo pyyntöjä tulla järjestämään muiden kaappeja ja puhumaan kapselipukeutumisesta. Pari kuukautta myöhemmin minulla oli y-tunnus taskussa ja kirkas visio: haluan auttaa juuri sinua ratkaisemaan vaatekriisisi ja löytämään sen ilon, joka helposta ja toimivasta vaatekaapista seuraa.
Vain vuoden aikana Facebook-ryhmä kasvoi yli tuhannen naisen aktiiviseksi yhteisöksi, Caps Look muutti Blogspotista oman domainin alle ja tavoittaa koko ajan useampia naisia, jotka ovat kiinnostuneita helpommasta arjesta ja oman tyylin kirkastamisesta. Keväällä 2017 pääsin jakamaan parhaat ohjeeni ja neuvoni Caps Lookin ensimmäisellä verkkokurssilla, johon voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa.
Nyt vuonna 2019 Caps Look® on edelleen kasvanut ja kehittynyt. Caps Look -kapselipukeutujien yhteisössä on lähes 5000 jäsentä ja Caps Look® -verkkokursseilla olen saanut opastaa jo yli 800 innokkaalle naiselle miten vaatekriisit otetaan haltuun. Aivan mahtavaa!
Missioni on levittää kapselipukeutumisen ilosanomaa mahdollisimman monelle ja haluaisin auttaa jokaista tarpeen vaatiessa myös kädestä pitäen. Valitettavasti aikani ei riitä matkustamiseen ristiin rastiin Suomea, jotta pääsisin kaikkien kapselipukeutumisesta kiinnostuneiden vaatekaappien äärelle. Haluan kuitenkin, että jokaisella olisi mahdollisuus saada apua oman vaatekaapin äärelle riippumatta siitä, missä päin Suomea asuu. Siksi haluan opettaa muitakin tuntemaan Caps Lookin metodin, jotta yhä useampi voisi auttaa ihmisiä vaatekriisien ratkomisessa. Joulukuussa 2018 alkoi ensimmäinen Caps Look® -konsulttikoulutus, jonka myötä apua on entistä enemmän saatavilla myös omalle vaatekaapille koulutettujen konsulttien toimesta.
Olen onnellinen, kun unelmani omasta kapselipukeutumiseen keskittyvästä yrityksestä on toteutunut. Saan auttaa työkseni yhä useampia ratkaisemaan vaatekriisit lopullisesti ja tekemään näin arjestaan helpompaan.
Kapselipukeutuminen on muuttanut minun elämäni ja olen superinnoissani, että saan jakaa osaamiseni kanssasi! Tervetuloa mukaan muutosmatkalle!
50% Complete
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.